Miten pakkaus vähentää ruokahävikkiä ja parantaa kannattavuutta

Miksi pakkaus on tärkeämpää kuin usein ajatellaan

Maailmanlaajuisesti noin kolmasosa kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikiksi. Tuoreet hedelmät ja vihannekset kuuluvat eniten hävikille altistuviin tuoteryhmiin. Vähittäiskaupassa, jossa katteet ovat usein vain 1–3 %, jo kahden prosentin vähennys hävikissä voi vaikuttaa merkittävästi kannattavuuteen.

Pakkausta tarkastellaan usein pelkkänä kustannuseränä. Tuoretuotteissa sillä on kuitenkin paljon suurempi merkitys. Pakkaus vaikuttaa suoraan ruokahävikkiin, säilyvyyteen, kannattavuuteen ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseen.

Keskeinen kysymys ei enää ole: ”Miten voimme ostaa pakkausta edullisemmin?” vaan: ”Miten voimme hyödyntää pakkausta ruokahävikin vähentämiseen, kannattavuuden parantamiseen ja vastuullisuustavoitteiden tukemiseen?”

Missä ruokahävikkiä syntyy tuoretuotteiden toimitusketjussa?

Ruokahävikkiä syntyy tuoretuotteiden toimitusketjun jokaisessa vaiheessa sadonkorjuusta aina kuluttajan kotiin saakka. Kehittyneillä markkinoilla jopa 15–20 % tuoretuotteiden hävikistä syntyy vähittäiskaupassa. Hävikkiä syntyy lisäksi kuljetuksen, varastoinnin ja kotitalouksien aikana.

Ruokahävikin yleisimmät syyt

Yleisimpiä ruokahävikin syitä ovat:

• Kosmeettiset viat, jotka johtuvat puutteellisesta käsittelystä tai epäoptimaalisista pakkausratkaisuista
• Pilaantuminen ja kuivuminen riittämättömän ympäristönhallinnan seurauksena
• Kuljetuksen aikana syntyvät vauriot, joita aiheuttavat tärinä, lämpötilavaihtelut ja puristus
• Kotitalouksissa syntyvä hävikki, joka johtuu laadun heikkenemisestä tai epäselvyydestä tuotteen säilyvyydessä

Tässä kokonaisuudessa pakkaus ei ole passiivinen tekijä, vaan se vaikuttaa aktiivisesti siihen, kuinka paljon tuotetta menetetään toimitusketjun eri vaiheissa.

Tuoretuotteiden pakkaamiseen kohdistuvat uudet paineet

Tuoretuotteiden ostajat ja kategoriapäälliköt kohtaavat samanaikaisesti sääntelyyn, kuluttajien odotuksiin ja toimitusketjun hallintaan liittyviä paineita.

• Sääntely: EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) rajoittaa tiettyjen kertakäyttöisten muovipakkausten käyttöä alle 1,5 kg:n tuoretuotepakkauksissa ja asettaa uusia vaatimuksia kierrätettävyydelle. Samankaltaisia vaatimuksia nähdään yhä enemmän myös muilla markkinoilla.
• Kuluttajien odotukset: Kuluttajat pitävät tuoreiden hedelmien ja vihannesten ympäristövaikutuksia erityisen tärkeinä ja odottavat tuotteilta sekä tuoreutta että vastuullisuutta.
• Toimitusketjun hallinta: Vähittäiskauppiaat ja institutionaaliset ostajat arvioivat toimittajia yhä useammin vastuullisuuteen, ESG-tavoitteisiin ja pakkausratkaisuihin liittyvien kriteerien perusteella.

Tämän vuoksi pakkaus ei ole enää pelkkä hankintapäätös, vaan tärkeä osa kilpailukykyä, vaatimustenmukaisuutta ja brändin rakentamista. Lue lisää NNZ:n vastuullisuustavoitteista ja edistymisestä Sustainability Report -raportissamme.

Tuoretuotteiden matka pellolta kaupan hyllylle

Jotta voidaan ymmärtää, missä pakkaus vaikuttaa eniten, on hyödyllistä tarkastella tuoretuotteiden matkaa pellolta kaupan hyllylle. Keskeisiä vaiheita ovat:

• Sadonkorjuu ja alkukäsittely: poiminta, lajittelu ja jäähdytys
• Pakkaaminen: lajittelu, puhdistus, käsittely ja pakkaaminen vähittäiskaupan tai tukkukaupan pakkauksiin
• Varastointi: säilytys hallituissa olosuhteissa
• Kuljetus: kotimaiset ja kansainväliset kuljetukset, usein useiden käsittelyvaiheiden kautta
• Jakelukeskukset: vastaanotto, lajittelu ja tarvittaessa uudelleenpakkaaminen
• Vähittäiskauppa: esillepano, valaistus, ilmanvaihto ja asiakkaiden käsittely
• Kuluttaja: säilytys ja käyttö vaihtelevissa olosuhteissa

Jokaisessa vaiheessa pakkauksella on oma tehtävänsä: Tutustu NNZ:n kuljetuspakkauksiin tuoretuotteille.

• Tehostaa käsittelyä ja lajittelua pakkausvaiheessa
• Suojata tuotetta varastoinnin ja kuljetuksen aikana
• Parantaa näkyvyyttä ja houkuttelevuutta vähittäiskaupassa
• Tarjota kuluttajalle tietoa sekä helpottaa annos- ja käyttömäärien hallintaa

Tuoteryhmien erilaiset vaatimukset

Eri tuoteryhmillä on erilaiset haasteet, ja pakkausratkaisujen tulee vastata niihin.

• Perunat ja juurekset: alttiita kuivumiselle, kolhiintumiselle ja itämiselle. Vaativat suojaa valolta, hyvää ilmanvaihtoa ja kestävää rakennetta.
• Marjat ja herkät hedelmät: alttiita murskaantumiselle, homeelle ja nopealle kypsymiselle. Vaativat suojausta, hengittävyyttä ja sopivia pakkauskokoja.
• Salaatit ja lehtivihannekset: alttiita nuupahtamiselle ja kosteuden kertymiselle. Vaativat tasapainoista kosteuden ja kaasujen hallintaa.
• Sitrushedelmät ja muut kovat hedelmät: alttiita kuivumiselle ja mekaanisille vaurioille. Vaativat rakenteellista suojaa, ilmanvaihtoa ja kosteuden hallintaa.

Näiden erojen huomiotta jättäminen johtaa helposti suurempaan hävikkiin, laatuongelmiin ja heikompaan kannattavuuteen. Tutustu kuluttajapakkauksiimme vihanneksille ja hedelmille.

Kuinka pakkaus suojaa tuotteita ja pidentää säilyvyyttä

Nykyaikaiset pakkausratkaisut suojaavat tuoretuotteita useilla eri tavoilla:

• Ympäristön hallinta: vakauttaa lämpötila- ja kosteusolosuhteita erityisesti pitkien kuljetusten aikana.
• Kaasujen hallinta: MAP-pakkaukset (Modified Atmosphere Packaging) ja optimoidut kalvomateriaalit voivat merkittävästi pidentää säilyvyyttä tuoteryhmästä riippuen.
• Kosteuden hallinta: rei’itetyt kalvot, hengittävät materiaalit ja kosteutta sitovat ratkaisut ehkäisevät sekä kuivumista että homeen muodostumista.
• Valosuojaus: valoa suodattavat tai läpäisemättömät materiaalit vähentävät laatutappioita ja esimerkiksi perunoiden vihertymistä.
• Mekaaninen suojaus: rakenteellisesti vahvemmat pakkaukset ja parempi suojaus vähentävät kuljetus- ja käsittelyvaurioita.

Tutkimukset osoittavat, että optimoidut pakkausratkaisut voivat pidentää säilyvyyttä useilla päivillä tai jopa viikoilla esimerkiksi salaateissa, marjoissa, perunoissa ja vientiin tarkoitetuissa sitrushedelmissä.

Pakkaus taloudellisena tekijänä – yksikköhintaa pidemmälle

Pakkausratkaisujen vertaaminen pelkän yksikköhinnan perusteella ei anna kokonaiskuvaa.

Parempi näkökulma on tarkastella kokonaiskäyttökustannuksia (Cost in Use):

Cost in Use = pakkauksen hankintahinta + hävikistä aiheutuvat kustannukset + logistiset kustannukset + toimitusketjussa syntyvät tappiot

Whitepaperissa esitetyt esimerkit osoittavat, että hieman korkeampi pakkauskustannus voi vähentää hävikkiä ja logistiikkakustannuksia niin paljon, että kokonaiskäyttökustannukset pienenevät 20–30 % ja tuotekohtainen kannattavuus kasvaa yli 40 %.

Toisin sanoen hieman kalliimpi pakkaus voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavin ratkaisu, kun myös hävikki ja logistiikka huomioidaan.